Alan olla joissain asioissa vähän kaavoihin kangistunut (siis vanha...?) ja huomaan, että viikonloppujen viettäminen suunnilleen tietyllä kaavalla on mulle tosi tärkeää. Viikonloppuihin pitää mahtua jotain tekemistä, täytyy saada jotain aikaan ja rästihommia hoidettua, mutta samalla lepoa, hengailua, kaikesta kauniista ja hömpästäkin nauttimista.
Tämä kulunut viikonloppu oli todella ihana, siinä oli kaikki onnistumisen elementit. Ainakin...
Lepoa. Pitkät yöunet ja kolmen tunnin sunnuntaipäikkärit.
Rentoutumista. Saunassa käyminen, blogien lukeminen, musiikin kuuntelu. Meikittömät päivät ja tukka ponnarilla - en erityisemmin nauti laittautumisesta.
Herkuttelua. Pizzojen haku lauantaina ja miehen tekemä ihana ranskalaishenkinen lohikeitto sunnuntaina. Olenkohan muistanut hehkuttaa tätä aiemmin, mun mies on ihan uskomaton kokki.
Sisustamista. Siivoilua, järkkäilyä, tietysti haaveilua ja hiukan uusia ideoita (näistä en tosin vielä maininnut muulle perhelle mitään, heh).
Liikuntaa. Perjantai-illan BodyPump aloitti viikonlopun. Lauantain ja sunnuntain treeneistä vastasi 3-veen vetäminen pulkkamäen laelle kymmeniä kertoja.
Ystäviä. Käytiin pulkkailemassa kaveriperheen kanssa lauantaina ja illalla pääsin istumaan iltaa pikkusiskon ja hänen ystäviensä kanssa. He ovat niin nuoria, ihania maailmanmatkaajia. Oli tosi ihana ilta, parannettiin maailmaa ja minä hipsin kotiin nukkumaan kun nuoret suuntasivat baariin. Ai kauhea, kuulostan tosi vanhalta nyt. Pakko kyllä mainita, etten ole ollut mikään baarikärpänen edes parikymppisenä, olen tainnut aina olla hiukan kotihiiri... Tänään sunnuntaina saatiin vielä pikkusisko kyläilemään ja leikkimään, mikä on luksusta, koska hän asuu Turussa.
Nooh, kaikesta kivasta ja ihanasta ja postauksen otsikosta huolimatta viikonloppu ei nyt ihan täydellinen ollut, niin kuin ei tietysti elämä yleensäkään. Meidän pikku-T:llä oli ihan uskomaton vastustusmeininki ja vinku päällä koko viikonlopun. Onhan se tietysti loogista, että jos aurinko paistaa ulkona ja tiedossa on pulkkailua kavereiden kanssa, niin pitää huutaa "eieieiei en lähde ulos, en ikinä!" :D Joko suuren luokan uhmaa tai sitten viikon takainen korvatulehdus ei ole parantunut vieläkään... Nyt hän kuitenkin tuhisee tuolla omassa sängyssään täydellisenä, kauniina, hyväntuoksuisena, ja olen jo melkein unohtanut kaiken taistelun. Mikä on tietysti hyvä ottaen huomioon, että todennäköisesti sama jatkuu heti huomenna maanantaiaamun kunniaksi.
Täydellisyyttä olisi ollut tietysti sekin, että olisin ottanut kasapäin ihania kuvia. Ne jäivät nyt ottamatta, joten poikkeuksellisesti kuvaton postaus.
Nyt haluaisin kovasti kuulla teidän viikonlopusta! Ehdittekö nauttimaan kauniista talvisäästä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommentistasi!