Kun olin lapsi, meillä oli isomummula eli "vanhamummula" Turun saaristossa. Mummulan kalliorannat olivat kauneinta mitä tiesin ja vanhamummun koti mystisen hieno. Odotin reissuja kuin kuuta nousevaa, ne olivat kesän kohokohtia meille kaikille. Pienen runotytön päiväkirjansivut täyttyivät vauhdilla kun kirjasin kaiken saaristossa tapahtuneen ylös. Vedenhaku kaivosta, perunoidennosto, onkiminen, rantasaunassa uiminen, käärme kallioilla, jyrkkä rotko, ulkohuussi, pikimusta kissa, vanha natiseva sänky, erilaiset tuoksut... Se oli aivan taianomaista. Kaipaan sinne usein vieläkin.
Nyt minun pienellä pojallani on oma taianomainen mummilansa. Paikka, jossa pelataan eri säännöillä kuin kotona. Talo, jossa on kolme kerrosta ja natisevat, jyrkät portaat. Pihassa on suuria puita ja vadelmia voi poimia suuhun suoraan pensaasta. Huone, jossa on erikoisia koruja vanhan lipaston laatikossa. Paikka, jossa pappa kokoaa teltan pihalle vain, koska se voisi olla hieno paikka leikkiä junarataleikkejä (ja arvatkaas vaan, onko!). Mummi antaa kanelipullaa aamupalaksi ja nukkumaan mennessä vierellä valvoo kultainennoutaja.
Paikka, jossa voi viettää kokonaisen viikon hoidossa onnellisesti mummin ja papan kanssa lomaillen. Kiitos äiti ja isä, että olette ja autatte!
Viikko aikuisten kesken on sujunut nopeasti ja kivasti. Valehtelisin, jos väittäisin, etten ole nauttinut tästä ajasta! Mikään ei kuitenkaan ole parempaa kuin se, että saan pian hukuttaa pienen poikani halauksiin ja pusuihin sekä nuuskia pellavaista päätä. Ja sitten kun hoitotarve taas koittaa, löytyy mummilasta turvallinen ja tuttu paikka, elämysmatkatoimisto numero yksi.
Mahtavaa, että on mummila, jonne viedä. Se on arvokasta puolin ja toisin. :)
VastaaPoistaNiin on! Joskus toivoisin, että mummila olisi vielä lähempänä, mutta eipä tämä 100 km välimatkakaan lopulta pitkä ole. Arvostan kyllä tosi paljon sitä, että vanhempani haluavat ja jaksavat viettää aikaa poitsun kanssa.
Poista<3
VastaaPoista:)
PoistaIhana postaus!
VastaaPoistaIsovanhemmuus on tärkeää ja lapsenlapsi ihme vailla vertaa. Itselläni ei ollut mummuja, mutta onneksi te saitte nauttia useammastakin lapsena ja itsekin pääsin osalliseksi vanhamummulan tunnelmasta.
Pikkumies oli täällä kuin kotonaan ja lapseen tutustuu kivasti, kun vanhemmat eivät ole paikalla. Ollaan tässä naurettu monta tilannetta, kun on muisteltu viikon tekemisiä. Ja miten hauskoja puheita kaksivuotiaalla onkaan!
Tervetuloa uudelleen milloin vaan! Ja voimmehan mekin ajella teille leikkimään.
Ringo on muuten huilannut pari päivää. Sen piti olla T:n kanssa koko ajan valppaana ja nyt väsyttää.
Joo jutut on kyllä hauskoja! Ja paljon on raportoitu mummilassa tapahtunutta, kaikki on sattunut "eilen". :) Ringo-raukka, varmasti väsyttää moinen vastuullisen vahti- ja nukutuskoiran elämä.
Poista